MUUSUOMI KERTOO AITOJA TARINOITA
Päivitetty: 29. elok. 2021
Liikumme kehäykkösen paremmalla puolella. Tapaamme ihmisiä, kuvaamme ympäristöä ja kohtaamme yhteisön ja sen yritykset.
Pitäisikö Suomi ja sen asukkaat keskittää suuriin kaupunkeihin, onko Helsingin kilpailuetu koko maan elinehto?
Kun kulkutauti iski suomalaiset muuttivat maalle.
Pysyvästi? Kuinka moni.? Kannattaakose?
Mitä opimme tästä
Kaupungistuvassa Suomessa tärkeää huomata, että Suomi on edelleen asukastiheydeltään Euroopan maaseutumaisin maa.
MuuSuomi - tarinoita kehä ykkösen paremmalta puolelta:
Ennen tehtiin tiedotusvälineitä yhteen muotoon - kaikki erikseen. Meidän ideamme oli vaikuttaa kahteen kaikkia koskettavaan megatrendiin jännittävällä monimuoto-medialla ja sitten jakaa se optimaalisella tavalla monikanavassa. Muiden kanssa. Positiivisesti.
Aloitimme 2020 televisiossa, nyt takanamme on kirjat kummastakin pääteemasta, webissä kymmenet tuhannet kontaktit, yli 50 TV-ohjelmaa. Kaksi youtubekanavaa. Facebookissa on ryhmä.
Kolmas ohjelmakausi alkaa lokakuun 12. päivä klo 20.30 ja jatrkuu kahdeksana ohjelmana aina tiistaisin ja uusitaan keskiviikkoina klo 13.30..
MuuSuomessa on annettu näytöt puhua omalla maalla, omalla asialla - kehäteiden paremmalla puolella
Suomessa pienillä paikkakunnilla ollaan onnellisempia ja voidaan paljon ennakkoluuloja paremmin.
Lähdimme MuuSuomi tv-ohjelmassa liikkeelle tarkoituksena kertoa, että etelän kaupungeissa levitetty tieto kaiken kurjistumisesta Kehä ykkösen pohjoispuolella on myytti, joka pitää tutkia kameran kanssa perättömäksi.
Olemme Markku Veijalaisen kanssa kuvanneet lähes kahden vuoden päivät satoja tarinoita ensin Luhangalla ja Konnevedellä, sitten Kunnallisalan kehittämissäätiön kanssa järjestetyn lisähaun jälkeen myös Pyhännällä, Sysmässä.Lapinjärvellä ja nyt 2021-22 Ylivieskassa, Kalajoelle, Rautalammilla, Juvalla Puumalassa ja yllätyspaikkakunnalla . Nyt mukaan tulee siis uusia pieniä ja lisää tutuilta; paikkakuntia ja seutukaupunkeja ja - Katja Noponen,
Lähtökohtamme on tuntea MuuSuomi, pääasiamme ja toteuttaa laadukkaita läheissisältöjä.
Hyviä sisältöjä täydennetään promootiolla innoituksen lisäämiseksi lämpöarvoila.
Osallistumme vain lajeihin, joissa olemme jo mestariluokkaa.
Olemme etsineet pienten paikkakuntien sielunmaisemaa ja selviytymisen tapoja kaupungistuvassa maailmassa.
Tämä monikanavaisen levityksen tv-ja verkkomediallinen juttusarja olisi pitänyt tehdä todisteeksi toimivasta yhteisöelämästä jo kauan sitten.
Emme ole vierailleet kunnissa, vaan kohdanneet MuuSuomen keskellä yhteisöjä paikkakunnilla, joiden ei pitäisi, pienen kokonsa vuoksi, millään muodoin selvitä ilman liitoksia suurempiin.
Ajatelkaapa nyt Manner-Suomen kaikista pienintä Luhankaa Keski-Suomen etelärajalla. Väestömäärällä mitattuna ei Luhangalla ei olisi mitään mahdollisuutta keskityssuomessa, mutta niin vaan on seudun alhaisin kunnallisveroprosentti, kymppitonnin vauvabonus ja uusi koulu, joka palvelee myös naapureita. Nuori kunnanjohtaja Tuomo Kärnä todistaa kuinka vanhasta väestä pidetään kauniissa kunnassa hyvää huolta.
Luhangalla selvitään kun eletään suu säkkiä myöden sovussa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan Pertti Seimolan luona rouva muistuttaa etelän herroja maaseudun merkityksestä; ”olisi hyvä muistaa sekin, ettei ruoka kasva kaupoissa.”
Konnevedellä kohtasimme elinvoimaa niin kunnantalolla kuin ennen muuta yrityselämässä. Istunmäen kyläkoululta löysimme virtuaaliyrittäjä Heidi Aution, joka kutsui firmaan keskelle metsää. Siellä Heidin korttipajassa oli merkittävän liikevaihdon jo saavuttanut, paperisia askertelutarvikkeita eri maailman markkinoilta näprääjille verkkokauppana välittävä digitaaliprosessi, jota kaksi naista pyörittää.
Kun saimme suumme hämästykseltä kiinni vierailimme yli 30 henkeä työllistävällä metsäfirma Varis Forestilla veljesten Mikon ja Manun luona todistamassa koneellistettua, mutta luontoa varjelevaa kaatoprosessia, jossa automatisoitu prosessi leimasi rungot sahan tarkkuudella. Konnevesi on Äänekosken biomassatehtaan naapurissa, Varis Forestin kaatamaa puuta menee sinne, tehdään selluksi ja lähetetään ilman välivarastointia Helsingin Vuosaaren satamaan selluterminaaliin lähetettäväksi maailman turuille. Konneveden puu ja Äänekosken sellu työllistää näin melkoista määrää stadilaisia duunareita. Maakunnista tihkuu siis konkereettista hyvää myös Kehä ykkösen isäpuolelle.
Mikä on pitänyt Konneveden eloisana?
”Yhteistyö, innovaatio ja usko omiin kykyihin;” kertoo vanhan hyvän ajan pankkipatruuna Ari Heikkilä vuosikymmeniä Konneveden POP osuuspankkia johtanut, kaikki toimijat tunteva ja viimeisenä pankkina hyvin toimiva talousmies.
”Minä olen vain palvelutehtävässä varmistamassa, ettei eteenpäin meno kaadu luototukseen,” sanoo Heikkilä ja antaa kameran kautta monta oppihetkeä taloudesta ja yhteistyöstä katsojille.
Viime vuoden keväänä kerroin näistä kohtaamisista Kaksin asiamies Antti Mykkäselle, hän ehdotti ohjelmasarjan pitämistä pienten paikkakuntien piirissä edelleen. Kunnallisalan kehittämissäätiö pyysi 140:ltä alle 5000 asukkaan kunnalta tarinoita, joita AlfaTV, Youtube ja muu kumppanimedia voisi levittää jo keväällä, mutta erityisesti tulevana loka-marraskuuna 2020.
Se idea osui aivan nappiin.
