KUINKA AHTAALLE IHMINEN HALUAA JOUTUA KAUPUNGISSA?
Päivitetty: 27. elok. 2021
Vuosituhannen alussa uusien asuntojen keskikoko oli Espoossa 96 neliömetriä, viime vuonna vain 57,5 neliötä.
Vantaalla on tultu samassa ajassa 86 neliöstä 44,5 neliöön.
Helsingissä vastaavat luvut ovat 70 ja 57,5 neliötä.
Helsingin yliopiston tuore tutkimus selvitti asuntojen kokoa ja laatua 60:ssä eri rakenteilla olevassa tai juuri valmistuneessa kerrostalossa.
Kohteet sijaitsevat pääkaupunkiseudun lisäksi Turussa, Tampereella ja Oulussa. Kävi ilmi, että 40 prosenttia uusista asunnoista on alle 37 neliömetrin kokoisia. "Pohjaratkaisut olivat enimmäkseen monotonisia, ja asuntoja on vaikea kalustaa."
Hintojen kehitys Suomi, Hinta arvio perustuu toteutuneisiin velattomiin kauppahintoihin alueella.
Keskimääräinen m2 hinta pääkaupunkiseutu. 3 729€
Helsinki 5314 euroa
Keskimääräinen m2 hinta MuuSuomi 1 648€
Savonlinna 1006 euroa
Heinola 876 euroa
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta. Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla jo ennen koronaa.
Keinottelu ja yhteiskunnan tuki leimaa suomalaista asumista.
Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä kiinnitti huomiota Kelan maksamien asumistukien kasvuun muutama vuosi sitten. Asumistukia maksettiin vuonna 2017 yhteensä yli 2 miljardia euroa. Helsingissä viidennes alle 65-vuotiaista oli asumistuen piirissä.
Yhteiskunta siis tukee asumistuella joka viidettä ruokakuntaa vauraassa Pääkaupungissa.
Asumisen tukia koko väestölle maksettiin vuonna 2019 yhteensä lähes 2,4 miljardia euroa, asumistukea sai yhteensä 831 324 henkilöä..
Koko väestöstä noin 15 prosenttia kuuluu ruokakuntaan, jolle maksetaan asumistukea.
Helsingissä yleistä asumistukea saa liki 20 prosenttia ruokakunnista. Turussa (24,5%), Joensuussa (24,4%), Tampereella (23,7%) ja Jyväskylässä (23,5%) ovat yleisen asumistuen saajien osuudet vielä suurempia.
